Helsinki Zen Center

UUTISIA

Tilojamme vuokralle

Työ/hoitohuoneessa on nyt vapaata tilaa vuokrattavaksi tiistaisin ja perjantaisin klo 08:30-17:00, vuokra 130 €/kk. Kysy vapaita tiloja ja muita hintoja sähköpostilla: , tai puhelimitse: 045 235 2871. •  Lue lisää

Zendo 2/2017 ilmestynyt

Uusin Zendo-lehti on saapunut Helsinki Zen Centerille. Jäsenet voivat istumisen yhteydessä hakea omansa. •  Lue lisää

Zazenkai 17.12.

Sunnuntaina 17.12.2017 järjestetään zazenkai, koko päivän istuminen, klo 12:00-19:00. •  Lue lisää

Pikkujoulut 21.12. ja zendon joulukausi

Tervetuloa Helsinki Zen Centerin syyskauden päättäjäisiin/pikkujouluihin torstaina 21.12.2017 klo 17:30 alkaen. •  Lue lisää

Lyhyt johdantokurssi 6.1.

Lauantaina 6.1.2018 klo 10:00 - 14:45.  •  Lue lisää

Zenin historiaa

Zen perustuu historiallisesti buddhalaisuuden perustajan Siddhartha Gautaman valaistumiskokemukseen. Gautama oli intialaisen kuninkaan poika, joka eli 2500 vuotta sitten. Elettyään suojattua elämää yltäkylläisyydessä, hän havahtui kaiken katoavaisuuteen ja päätti ratkaista inhimillisen kärsimyksen ongelman. Kuuden vuoden äärimmäisen etsinnän jälkeen hän löysi vastauksen ja häntä ryhdyttiin kutsumaan Buddhaksi. Hänen opetuksensa levisi kaikkialle Aasiaan ja vähitellen syntyi laaja kirjo varsin erilaisia buddhalaisuuden muotoja.

Oivalluksensa jälkeen Buddha ryhtyi opettamaan ja hänen oppilaansa seurasivat häntä. Kerran Buddha kohtasi tiellä miehen joka kysyi:
"Oletko sinä jumala?"
"En ole", vastasi Buddha.
"Oletko sitten Arhat?"
"En ole."
"No mikä sinä sitten olet?"
"Olen hereillä."
Sana "buddha" tarkoittaa kirjaimellisesti hereillä.

Zen-traditio välittää Buddhan kokemuksen opettajalta oppilaalle. Opettaja johdattaa oppilaan sellaiseen tilaan, jossa tämä oivaltaa itse. Buddhalaisen meditaatiokoulukunnan opetus periytyi Intiassa 24 sukupolven ajan kunnes intialainen Bodhidharma toi sen Kiinaan vanhoilla päivillään. (Dhyana (sanskr), chan (kiina), zen (japani), son (korea) = meditaatio)

Bodhidharma

Bodhidharman jälkeen opettajuus siirtyi vain yhdelle oppilaalle kunnes kuudes kiinalainen zen-patriarkka Hui-Neng jätti jälkeensä useita opettajia. Tänä aikana zen-buddhalainen opetus muutti muotoaan intialaisille tyypillisestä monimuotoisesta ja metafyysisestä esityksestä kiinalaiselle mielenlaadulle sopivaksi yksinkertaiseksi ja käytännölliseksi opetukseksi. Tuolloin zeniin sulautui taolaisia vaikutteita ja alkoi zenin kulta-ajaksi kutsuttu ajanjakso 800-1200 luvun Kiinassa. Tänä aikana elivät tunnetuimmat zen-mestarit, joiden tekemisiä ja opetuksia on kirjattu paljon. Syntyi myös koan-opetusmenetelmä.

Zen on vaikuttanut Kaukoidän taiteisiin kuten runouteen ja maalaustaiteeseen. Zenistä vaikutteita ottaneissa taiteissa näkyy pyrkimys yksinkertaisuuteen. Tämä koskee myös henkilökohtaisia pyyteitä ja tietoisia tavoitteita itse suorituksessa. Esimerkiksi kalligrafian mestari valmistelee välineensä keskittyneesti ja saattaa odottaa liikahtamatta puoli tuntia. Sitten hän tarttuu siveltimeen ja teos syntyy hetkessä.

Japani eli satojen vuosien ajan jatkuvaa sisällissotien aikaa. Samurait eli ammattisotilaat ryhtyivät käyttämään zen-harjoitusta voittaakseen kuolemanpelon sekä pystyäkseen herpaantumattomaan kokonaisvaltaiseen keskittymiseen. Tästä syntyi yhteys zenin ja japanilaisten kamppailulajien välille. Aiheesta voi lukea D.T. Suzukin kirjoista (esim. "Zen and Japanese Culture" ), Trevor Leggett:"Zen and the ways", Kenneth Kraft:"Zen, Tradition and Transition" tai Eugen Herrigel:"Zen ja jousella ampumisen taito".

Koska zen perustuu opettajan ja oppilaan pitkään suhteeseen, muovautuvat opetuksen muodot väistämättä persoonallisuuksien mukaan. Vasta aika näyttää, kuinka hyväksi jonkin tietyn opettajan tyyli osoittautuu. Suuret opettajat ovat perustaneet omia perimyslinjoja, traditioita tai "taloja" kuten Kiinassa sanottiin. Esimerkkejä näistä ovat Kiinassa alun perin syntyneet rinzai- (lin-chi) ja soto- (tsao-tung) traditiot. Niillä on sama päämäärä ja perusta, mutta hieman erilaiset harjoitusmuodot. Soto painottaa hitaasti kypsyvää ymmärrystä eikä yleensä käytä koan-harjoitusta. Rinzai painottaa kensho- kokemuksen merkitystä ja käyttää koan-harjoitusta meditaation intensiteetin lisäämiseksi.

Kiinasta zen kulkeutui mm. Koreaan, Vietnamiin ja Japaniin. Esimerkiksi Japanissa on nykyään (1984) 21 000 temppeliä, 66 luostaria sekä 22 000 pappia. Länsimaihin zen on levinnyt vasta viime vuosisadalla. Ensimmäiset zen-opettajat muuttivat USA:han ennen toista maailmansotaa. Myöhemmin useat länsimaalaiset kävivät harjoittamassa zeniä Kaukoidässä ja toivat opetuksen mukanaan. Heidän joukossaan oli mm. useita katolisia munkkeja.

Yhteisbuddhalainen Vesak juhla Zen Centerissä.

Yhteisbuddhalainen Vesak-juhla zendossa.