Mitä on zen?

Zen on henkinen harjoitusperinne, jossa opettajat ovat sukupolvien ajan ohjanneet oppilaita oivaltamaan itse. Sana zen on japaninkielinen muunnos sanskriitin sanasta "dhyana", meditaatio. Istumameditaatio, zazen, on zenin keskeisin harjoitusmuoto. Harjoituksen myötä zenistä voi tulla olemisen tapa, joka positiivinen vaikutus ulottuu kaikkeen elämäämme.

Zen-meditaatio hiljentää mielen rentoon, luonnolliseen ja valppaaseen tilaan. Silloin on mahdollista herätä tähän hetkeen ja todellisuuteen. Japaniksi tätä heräämistä kutsutaan nimellä kensho, "nähdä todellinen olemuksensa" tai "nähdä maailma sellaisena kuin se on".

Hereillä olevaa mieltä verrataan usein täydellisen kirkkaaseen jalokiveen, joka heijastaa virheettömästi kaiken ympärillään olevan tahraantumatta itse. Se on aina läsnä meissä jokaisessa, mutta mielen taukoamaton toimeliaisuus peittää sen.

Suurin osa jokapäiväisestä elämästämme kuluu minän tarpeiden palveluksessa. Kuitenkaan saavutuksemme eivät anna pysyvää tyydytystä. Siksi toivomme tai pelkäämme tulevaisuutta sekä arvioimme menneisyyttä jatkuvasti. Silloin emme ole kokonaan läsnä siinä mitä teemme, emmekä valmiita vastanottamaan todellisuutta sellaisena kuin se on.

Tarvitsemme ajattelua jokapäiväiseen toimintaamme. Surun ja ilon kokeminen ovat luonnollinen osa elämää. Voimme kuitenkin olla takertumatta kuvitelmiin siitä miten asioiden pitäisi olla. Silloin voimme kokea ja toimia koko olemuksellamme tässä ja nyt.

Kenshon myötä saa omakohtaisen kosketuksen siihen viisauteen ja myötätuntoon, joka meissä kaikissa on. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa harjoitusta, jotta tämä viisaus syvenee, laajenee ja toteutuu viisaana toimintana elämässämme meditaatiosalin ulkopuolella. Opettaja sekä toiset harjoittajat tukevat jokaisen omaa työskentelyä, jossa zen-harjoituksen elementit meditaatio, moraali ja viisaus täydentävät toisiaan.